Ria, Luca ja Cera kävivät viime lauantaina MH-kuvauksissa Riihimäellä. Pikkuchicagot saivat ekat rokotuksensa.

Ensin MH-kuvauksiin. Ria aloitti kolmikosta ja teki oikein oman näköisensä suorituksen. Sen henkistä kehitystä on ollut hauska seurata, sillä siinä on niin paljon tuttua äidistään. MH-kuvauskin oli monessa asiassa hyvin samanlainen. Ria puolustaa tarvittaessa Cillaa, mutta on rohkea ja palautuu hyvin. Laukaustestistä näkyi hyvin metsästysharrastus, eli tottakai Ria lähti metsään saalista hakemaan.

Lucan suoritus oli kerrassaan mainio. Se on toki aina ollut cool, mutta nyt se oli erityisen cool. Haalari, räminälaatikko, aaveet... mikään ei saa Lucan päätä järkkymään. Se tyynesti toteaa ja rohkeasti kohtaa tilanteen kuin tilanteen, ja taas matka jatkuu. Se ei reagoi myöskään aggressiolla yhtään. Molemmat tekivät myös hienoa yhteistyötä ohjaajiensa kanssa.

itse sain viedä Ceran, kun Riinalla oli muuta puuhaa vajaan viikon vanhan, ihanan tyttärensä hoitamisessa. Cera klaarasi myös todella hienosti, vaikka itseäni epäilytti miten käy vieheosion kanssa. Cera tekikin sen todella vauhdikkaasti ja vaihtoi sujuvasti henkilöhakuun, eli  rynnisti paikallistamaan, mistä noita naruja oikein vedellään. No onneksi sain sen kiinni...:)

Kokonaissuoritus oli ainakin näin videota vielä näkemättä jotakin Riasta ja jotakin Lucasta, reaktioita tuli, mutta järkevää rohkeutta ilman aggressiota. Kun Ria haukkui aaveille ja Luca vain istui hiljaa, niin Ceran kone vain yritti käynnistyä muutaman vaisun vuhkauksen avulla. Räminälaatikolle se reagoi hiukan väistämällä, mutta palautui kyllä hyvin. Kaikkien kolmen osalta näytti sitlä, että kokeen jälkeen ne olisivat voineet tehdä sen uudestaan. Eli eipä juuri väsyttänyt, ei fyysisesti eikä henkisesti. Hyvä niin. Olen arvetenkin todella tyytyväinen kaikkien suorituksiin :). Laukausvarmoja, järkevän rohkeita ja hyvinpalautuvia. Kiitos kaikille, että sain olla tätä kokemassa!

Chicagolaisten kuulumisista sen verran, että eka rokotuskierros on takana. Kaikilla pojilla on pallit, viimeisestä karkulaisesta saatiin siitäkin virallinen varmistus, eli on asettunut paikoilleen, jippii!

Toisen tytön eli Nekun osalta tutkittiin erityisen tarkkaan takajalkoja, kun pentutarkastuksen tehnyt ell löysi silloin mielestään pientä löysyyttä polvista. Nyt ei löytynyt mitään huolenaihetta, joten se oli tätä tietoa sitten normaalia kasvuun liittyvää pentuajan löysyyttä. Meidän Nasulla on yhä pieni napatyrä, joka tuli syntymässä, kun Hulda vetäisi napanuoran liian syvältä poikki. Sitä seurataan, toivottavasti kuroutuu vielä kiinni.

Max on onnistunut telomaan itseään jo kahdessa pienessä tapaturmassa, mutta on onneksi niistä jo toipumassa. Kasvattaja suosittelee palloa jalkaan, kun tyypillä tuntuu olevan itsesuojeluvaisto vielä hukassa...  Painot vaihtelevat 3 kk:n iässä Nasun 7,8 kg - Maxin 9,2 kg. Kaikki ovat oikein reippaita, vilkkaita, sopusuhtaisia ja myös kauniita.

Nasu on päässyt leikkimään jo Retun ja Nekun kanssa. Retun kanssa on käyty uimassa, ja Nekku treffattiin lauantaina Messilän leirintäalueella. Kaikki ovat treenanneet perusasioita, eli luoksetuloa, pentudamin noutamista, istumista, hihnakävelyä ja useampi on nauttinut myös matkailusta ja jopa veneilystä yms. Pennut oppivat tosi nopeasti, mutta toisaalta keskittymiskykyä esim. pikkunoudoissa on vain 2-3 noudon verran. Tärkeintä on nyt saada vain onnistuneita suorituksia ja antaa positiivista palautetta níistä.

Pian näemme myös Maxin ja Sakon kanssa :).