Niin se on vaan taas puheensa peruttava. Koira ja omistajansa olivat jo kieltämättä pitkästyneitä, kun monta viikonloppua oli mennyt reissatessa ja ihmetellessä.

Oli tietysti tiedossa, että Savon Nuuskuilla oli näyttelykoulutus, johon näyttelytoimikunnan jäsenenä oli tarkoitus osallistua. Huldaa pyydettiin mallikoiraksi, ja hyvin se siihen puuhaan taipuikin. Tuike sen asetteli ja juoksutti, yhdessä sitten mietittiin oikeaa tassun paikkaa, vapaata esittämistä jne... Äityipä hän itse muistelemaan ripustamistakin, eli tapaa jolla ennen vanhaan tollerit esitettiin. Yksi käsi piti hännästä ja toinen roikotti hihnaa kohti kattoa, olihan siinä puolensa - pysyi vikkelämpikin uros paikallaan, sillä eihän siinä koira voinut karvaansakaan liikuttaa.

Oman ryhmän kultsuista ja tollereista useampi tarjosi omistajalleen istumista, kun he koiraansa vilkaisivatkin. Siinä sitten yhdessä todettiin miten fiksusti sitä olikin koira opetettu istumaan ja ruokakuppia odottamaan. Voisihan se pysähtyä seisomaankin ruokansa edestä! Siinähän olisi tämäkin näyttelyvaihe jo hallussa kuin itsestään. Mutta nopeasti hommaa otettiin haltuun, juoksuaskeleita haetttiin ja koirat saatiin hienosti liikkeelle. Mukava päivä, kiitokset Katille, Atille ja Tarulle sekä koulutukseen osallistuneille :).

Tänään sitten teki mieli jo kokeilla vähän damitreeniä Even ja Essin kanssa.  Teimme linjoja, ilman häiriötä ja häiriön alla, sekä meille uutena juttuna lähihakua. Oikein jäi hyvä mieli, ja lähihaku taisi naksahtaa meille kummallekin :).Ideana oli näyttää koiralle alue, jossa oli runsaasti dameja täysin piilossa ja sitten saada koira pysymään pienellä alalla ja etsiä ne sieltä lumen ja sammalikon alta. Alue oli kävelyreitin varrella, joten hajujahan siellä oli paljon. Lähetys alueelle, pysäytys ja sitten lähihakupillityksellä koira töihin.

Tässä sitten 11.4.2010. sivuprofiili.