Kevään tahti on ollut niin tiivis, että tässä alkaa jo odottamaan kesälomaa... Ensinnäkin mejässä teimme keskeytyksen helluntain 25 -asteen helteessä Rantasalmella , ei kuitenkaan helteen vuoksi vaan siksi, että koira jumiutui totaalisesti tuoreille hirvenjäljille. Hulda on erittäin määrätietoinen, kun sillä ns. naksahtaa päässä. Kun ei tule kerta ykköstä, ei tule kakkos- tai kolmostulostakaan, ajattelin, ja jätimme homman kesken. Ensimmäinen suora oli aaltoilevaa jäljestystä, vauhdikasta ja pääosin ilmavainuista, joka johtui varmasti helteestä ja kuivasta maastosta. Keskeytys tuli toisen osuuden alussa.

Sain tuomarilta ohjeet harjoitella erittäin hirvirikkaassa maastossa. No, niistä ei kyllä ole pulaa :).

Olemme myös kevään mittaan harjoitelleet varsin vaihtelevalla menestyksellä taippareita varten. Kotioloissa homma on toiminut kohtuullisesti, ja jopa uiminen on sujunut. Nyt tosin taas olosuhteet muuttuivat suorastaan jäätäviksi, ja jo koetta edeltävä uimaanmeno tuntui olevan kiven alla. Haimme siis taippari O-tuloksen Hirvensalmelta. Koira ei ollut valmis, ei todellakaan, ja hyydyimme jo ensimmäiseen osuuteen. Se myös sai tutun poing-ilmeen päälle, kun haulikko kajahti. Lähetyskäskyn jälkeen hypähti suoraan rannalla olevaan veneeseen -- ilmeisesti aikoi soutamalla hakea linnun :).

Leirille lähdimme kuitenkin taippariryhmään, vaikka oma motivaatio oli ns. sattuneesta syystä hiukan hakusessa, mutta mukavaa oli. Kiitokset innostuneille kouluttajille, Jussille ja Tiinalle. Toisten koirien tekemisten seuraaminen ja kokemusten vaihto on myös aina opettavaista.

Oli muun muassa mielenkiintoista nähdä, miten Hulda on harjoitustilanteissa hyvin kiinni minussa: eli lokkinosto onnistui Jussin ideoimana sillä tavalla että jätin Huldan Jussin kiinnipitämäksi ja rynnistin mutkaa kohti ja karkuun. Lokki oli välillä ja niinpä vaan sain lokin käteen. Uiminen teetti töitä, kun tarjolla oli "suoraan syvään veteen", mutta periksi ei annettu ja tätä laatua onnistuminen oli ensimmäinen.

Mutta. Sitä saa mitä tilaa. Tiesin jo Huldan kanssa etukäteen, että kun koiran vie suorilta lämpimään riistaan, voi näin käydä, jos "roskariistainto" ei ole huikean korkea.

Nyt näyttää vahvasti siltä, että keskitymme tämän kesän osalta mejään ja lomailuun - toki käymme parhaamme mukaan yhteistreeneissä, jossa keskitymme riistan nostoihin. Juoksutkin naksahtavat päälle näinä päivinä, joten tauko on varmasti paikallaan.

Leirillä Tuike ja Hulda sijoittuivat Lapsi ja koira-kisassa viidensiksi. Se oli suosittu lisä leirin ohjelmaan. Kohokohtia olivat myös jutusteluhetket koiraystävien kanssa :) ja pitkästä aikaa näimme myös Happy-porukoita. Mutta sitä taas jäi miettimään, että miten ihmeessä viikonloppu voi mennä ohi näin nopeasti :). Ensi vuonna olisikin mukava tehdä tästä nelipäiväinen happening!