Löysin Pyryn nimipäivänä eli lauantaina syksyllä 1997 kirjoittamani koosteen samaisen kesän mejä-koetuloksista. Tallennan sen nyt tänne kiitokseksi Pyrylle - koiralle joka on antanut ja toisaalta kestänyt niin paljon :).

 "Tämä kesä oli meidän ensimmäinen varsinainen mejä-koekesä. Yksi koe käytiin harjoittelemassa edellissyksynä, mutta se meni ihan opiskeluksi... Tänä kesänä meille iski - hellekesästä huolimatta - oikea mejä-innostus. Siksi kai noita kokeita tuli käytyä aika monta.  Toisaalta emme harjoitelleet muuten lainkaan. Pyryn mielenkiinto kuitenkin kasvoi koko ajan, vaikka pari voittajaluokan koetta se intoilikin liiaksi riistan perään.

Mejä on siitä mukava laji, ettei periaatteessa muuta tarvitse kuin kulkea narun perässä. Liikuntaa saa runsaasti, ja oppii mukavia selviytymistaitoja kuten juomaan - jos on juomista, suunnistamaan auringon - ehkä kompassinkin avulla, arvostamaan hikisen päivän jälkeen ruokaa ja saunaa... Ja mejää harrastamaan valikoituu uskomattoman huumorintajuista ja rentoa porukkaa. Keskinäistä kilpailua on vähän, monet ovat kokeessa sillä mielellä, että tärkeää on saada energiselle koiralle mieluista tekemistä. Tollerilla mejä tuntuu lajina sopivan kuin nenä kuonoon." Alla on sitten lueteltu koekesän kokeet tuloksineen: 25.5.1997-7.9.1997 välisenä aikana 10 koetta, niistä 5 ykköstuloksia. Se oli Pyryn jälkivaliokesä.

Jälkikäteen moinen uurastus tuntuu ihan käsittämättömältä. Käytännössä kyse on koko viikonlopun uurastuksesta, mukana on tosin kaksi kaksipäiväistä koetta.  Eturepussa kulki koko kesän Tuike - sisupussi siis jo ennen syntymäänsä.