Rakas Pyry jätti meidät eilen ja lähti ikuisen auringon rantavesiin kuten Sanna K. sanoi osuvasti. Tultiin kylältä. Se tervehti meidät tapansa mukaan iloisesti. Ja meni järveen kuten niin useasti. Pari minuuttia myöhemmin löysin sen rantavedestä elottomana. Hautasimme sen mäntyjen katveeseen, paikkaan josta näkyy tuttu järvenlahti. Kuvittelin, että vanhan koiran kuolema on helpompi ymmärtää, mut ikävä on aina lohdutonta, eikä etukäteen voi surra. Hannan sanoin Pyry eli kuten tolleri toivoisi -tai ajatus oli ainakin se - ja se opetti minutkin tollerimaailman tavoille :). Totta. Kiitos Pyry.