Pyryltä pettivät jalat viime viikolla kilometrin aamulenkin jälkeen. Siinä sitten vaan aikani ihmettelin, hieroin sydäntä ja kuulostelin. Tajuissaan oli, mutta kieli kankaallla ja hillitön läähätys. Kun ei tuntunut tokenevan kannoin koiraa jo kotiin, kunnes se selvästikin huomasi emäntänsä jalkojen horjuvan ja kulkikin sitten loppumatkan itse. Kotona nakkasin hätäpäissäni pienenpalan disperiiniä ja ketorin 10 kettuseen. Ja lähdin töihin. Illalla kotona odotti koira entisellään, leikkimässä ja iloisena.

Puijon eläinlääkärimme oli lomalla, joten päädyimme muualle. Herttaisen kandin mielestä keuhkoissa oli nestettä tai jotain ylimääräistä, mutta sydän kunnossa. Pitäisi mennä röntgeniin, mutta kun sellaista ei ollut. Ehdotin varovaisesti josko sittenkin kokeilisimme sydänlääkitystä ja nesteenpoistoa, ja jos ne eivät tehoa niin sitten sinne kuviin... No saimme kuitenkin antibioottikuurin, kun ienvaivatkin olivat taas riesana.

Kyselin kuviin useampaankin paikkaan, mutta tukkoista oli. Onneksi Puijo avasi maanantaina tällä viikolla, ja sain ajan Aijalle, jota alan jo kunnioittavasti kutsua Pyryn henkilääkäriksi. Aijan mielestä - yllättäen - sitten kannattaisikin kokeilla ensin sydänlääkitystä ja nesteenpoistoa, ja jos se ei tunnu tehoavan rauhoitettaisiin kevyesti ja sitten kuvattaisiin. Oirekuvaus sopisi hyvin sydämen vajaatoimintaan, kun taas syöpäkasvaimet eivät oirehdi näin.

Eli nyt Pyry saa Vasotop-nimistä ramipriilia sydämen vajaatoimintaan ja Furesista nesteenpoistoon. Tottakai nyt sitten seurataan ja katsotaan mitä tapahtuu.