Kuva ja koiran ilme puhukoot puolestaan. Hulda oli viime viikon itärajalla kanalintumetsällä ja sai uransa ensimmäisen UKKOmetson (heti ensimmäisenä syksynähän se sai koppelon). Tämä lintu olisi saattanut jäädä löytymättä ilman koiraa, sillä pudottuaan se piiloutui haavakkona rytelikköön. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että koira on välttämätön apu metsästäjälle jo eläinsuojelullisistakin syistä. Hulda palautti linnun elävänä metsästäjän viimeisteltäväksi, joten olen tosi tyytyväinen koiraan. Ylösajava haku ei ole vielä niin hyvää, sopivalla etäisyydellä tapahtuvaa ja risteilevää kuin Pyryllä aikoinaan, mutta pudotukseen johtaneita metsästyskokemuksia on kuitenkin vielä niin vähän, että eiköhän aika ja kokemus hoida senkin asian kuntoon. Tässä metsästysmuodossa kilometrejä kertyy hyvilläkin jahtimailla huima määrä pudotuksia kohti :).