Koirien osalta viikko meni totuttuja ratoja, vähän tokoillen ja pienillä damitreeneillä. Tokossa tuntuu vain olemattoman hitaalta tuo eteneminen: ensinnäkin treenausta on aikaslailla vähän ja toisekseen tuo silmitön ahneus saa aikaan kiemurtelua ja malttamattomuutta. Mutta toisekseen koira tykkää touhuilusta, ja hetkittäin toimii varsin kivasti kontaktissa. Maanantaina sain taottua kallooni (ai onpas yllättävää :)) sen, että sivu-paikka on oltava kunnossa ennen seuraamista. Teemme siis rinkiä -pikku askel ja sivu jne... Ja yritämme saada sen kuntoon. Muuta muistettavaa on se, että palkitsemisessa voisi käyttää lievää luovuutta (lautasta yms.) useammin.

Tein viime viikolla pitkästä aikaa damitreenin jäällä. Ajatuksena oli saada Huldalle huippumotivaatio damiin, ja siinä onnistuimme. Ensin pari damin vientiä eteenpäin, koira käskyn alla odottamassa, hienot palautukset. Sitten teimme kohellusmarkkeerausdamiruudun niin, että heittelin kaikki damit ympäri jäätä koirien odottaessa. Laitoin koirat vuorotellen hakemaan aina osoittamaani damia. Ja hupaisaa olikin, miten hienosti tämä toimi. Hulda odotti, kun Pyry teki töitä (tosin valitettavasti ei päinvastoin -- Pyry kun ei kuule ja intoa on ...), joten pientä kisaahan siitä tuli. Damit tulivat mukavasti joko käteen tai sitten ihan varpaille. Palkkana oli vain kehut ja työskentely.

Pääsiäinen meni pakkasissa, pitkiä lenkkejä ja sukulaisvierailuja. Pyry on  tällä hetkellä oikein pirtsakassa kunnossa, ja jaksaa oikein reippaasti tehdä 5 -10 km kävelylenkkejä. Pitkän iän salaisuudet taitavat koirilla olla samat kuin ihmisellä, eli paljon liikuntaa matalalla sykkeellä ja terveellinen ruokavalio. Ruokailussa käytössä koiranmuona (välillä jatkettuna riisilihamössöllä tai kotiruualla), täydennyksenä Pyryllä Cartivet ja pellavansiemenöljyloraus aina joskus sekä loraus hyla-piimää. Annan ruuan tätä nykyä kahdesti päivässä. Pyry pysyy virkeämpänä ja Hulda taas rauhallisempana...

Kasvattajakurssi meni muuten läpi.