Missä olet? Ei kuulu ääntäkään, ei edes pientä haukahdusta.

Sataa. Puutkin kyyneleitään pudottaa.

Ikävä. Tätä surua ei sinun koirasi jaa.

Nalli jouluna 2011.

Nalli sai nukkua perjantaina pois. Päätöksen takana oli sen pitkään jatkunut huonovointisuus, joka johtui ainakin munuaisten huonosta toiminnasta. Ruokavalion muutoskaan ei saanut painoa nousemaan, ja se alkoi olla kuin varjo entisestään. Se myös oksenteli tiheästi ja ajoittain ripuloi, joten sen elämä ei ollut mielestämme enää elämisen arvoista. Nalli oli isäntänsä paras jäniskoira ikinä. Jos vain maastossa oli jänis, sen Nalli sai liikkeelle ja sen se teki kuuluvasti. Nalli päästettiin ikuisille jahtimaille 11 vuoden ja 11 kuukauden ikäisenä. Se oli omanarvontuntoinen ja ahkera käyttökoira, sylikoiraksi se ei taipunut koskaan.

Huldalle se oli leikkisä paras kaveri, ja itselleni innokas lenkkiseuralainen, jota sai toisinaan myös rapsuttaa, toki Nallin ehdoilla. Lasten ja toisten koirien kanssa se tuli aina toimeen, vaikka saattoikin varoitusmurahdella jos koki olonsa tukalaksi. Nallin elämä jatkuu sen 25 jälkeläisessä, ja niiden tulevissa jälkeläisissä. Toivottavasti sen hyvät ominaisuudet näkyvät myös jälkeläisten koemenestyksessä!

Pidimme viikonloppuna myös Belle Fox -tollereiden treffit. Yhteensattumien vuoksi paikalla oli vain Luca ja Ria, joten teimme kiireettömästi ja harkiten  koirien ehdoilla asioita. Se oli mukavaa. Teimme mm. mejäjäljet, dameilla hakua ja variksilla markkeerauksia ja linjoja yhdistyneenä laukauksiin sekä vuorohakua, joka muuten onnistui hienosti. Kovin fiksuja ja malttavia olivat niin koirat kuin ohjaajansakin.

Ai niin.... Jahkailen edelleen Huldan pennutusta, sillä usea varsin fiksuna pitämäni, kokenut koirankasvattaja on ollut sitä mieltä, että Huldalle pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Sovitaan nyt niin, että mietin vielä sitä mahdollisuutta, kun kiire ei ole vielä päättää. Plussana on ehdottomasti Huldan  luonne, sen riistaintoisuus maalla, hyvä toimintakyky ja kestävyys. Yhden jälkeläisen harvinainen haimatulehdus ei kuulema hoitavan ell:n mielestä ole välttämättä perinnöllinen sairaus. Ainakaan nykytietojen valossa.

Ajattelin nyt hiukan harventaa blogin päivityksiä, ja jätän pois Huldan pentujen tekemisten kirjaamiset (koska ovat niin aktiivisia ja aina on vaarana, että unohdan jotain tai höpötän puolet pieleen;)), eli  hehkuttelen jatkossa vain satunnaisesti helmillä, jos niitä osuu kohdalle ;). Kukin voi itse tehdä oman bloginsa, kuten Luca. Vinkvink.

Luca (Belle Fox Be Jackson) ja Lotta aloittivat virallisesti tokoilunsa tänä viikonloppuna. Tuloksena alokasluokan ykköstulos 165 pisteellä! Paljon onnea ensikertalaisille!

En aio nyt astuttaa Huldaa tänä keväänä, ja erittäin todennäköisesti en enää ikinä. Tähän johtopäätökseen tulin siksi, että en ole tyytyväinen sen ensimmäisen pentueen terveystilanteeseen kokonaisuutena.

Uutena tietona tuli vastikään se, että yhdellä pennuilla on diagnosoitu krooninen haimatulehdus, jota pidetään todennäköisesti perinnöllisenä ja autoimmuuni-taustaisena sairautena. Se on yhdistyksen tietoon tulleiden tapausten perusteella harvinainen sairaus tollereilla. Osittain se voi johtua siitä, että se on epämääräisten oireidensa vuoksi alidiagnosoitu sairaus. Tällä pennulla tai siis kohta 2-vuotiaalla koiralla oireina oli ripulia, sulamattoman ruuan oksentelua sekä toisten koirien kakan syömistä. Verikokeiden perusteella löytyi sitten tämä sairaus. Koira voi silminnähden erittäin hyvin, ja tällä hetkellä se on siirtynyt vähärasvaiseen erikoisruokaan, ja jos se ei riitä, niin sitten on edessä kortisonilääkitys. Kuuleman mukaan uusi ruoka on sopinut hyvin ja koiran vointi on parempi. Hienoa.

Pahoitteluni kaikille Huldan pentua odottaneille! Teille tämä on varmasti ikävä uutinen, olen todella pahoillani. Voin vain toivottaa onnea pennun etsintään.

Sikäli olen nyt kasvattajana mielenkiintoisessa tilanteessa, että minulla on typpeen pakastettuna erittäin laadukasta uroksen siementä, mutta ei sopivaa narttua. Tiedän, että uroksen omistaja edellyttää myös nartulta näyttöä osaamisestaan, joten katsotaan nyt mitä ratkaisuja tässä tulee nyt eteen. Ideoita voi esittää ;).

Tämä on sellainen päätös, jonka jälkeen nukuttaa oikein hyvin. Elämässä on varauduttava muutoksiin, ja sopeuduttava niihin. Jos joku ovi sulkeutuu, niin ehkäpä toinen avautuu. Hulda on edelleen ihana lemmikki ja mahtava harrastuskoira, jolla on 6 upeaa hienoluonteista, kaunista ja toimivaa pentua. Yhteydenpito kasvattien ja heidän perheidensä kanssa jatkuu toivottavasti yhtä avoimena ja kannustavana kuin tähänkin asti.

I decide not to breed tollerpuppies this summer. Hulda´s first litter is not so healthy that I would like them to be. Thank you all for your interest and hopefully I have some better news next time.

Ensikertalaiset Sanna ja Hertta (Belle Fox Be Strong) aloittivat tokouransa yli 130 pisteen tuloksella. Paikalla pysyminen ja liikkeestä pysähtyminen menivät nollille, mutta muuten sarja oli oikein hieno. Tässä Sannan luvalla video. Hertan pyörähdykset ja pomppimiset ovat kyllä mainioita. Luoksepäästävyydestä tuli täysi kymppi ja yleisvaikutuksestakin 9 :).

Hertta (Belle Fox Be Strong) and her owner started both they obedience career nicely. I just love Hertta´s attitude :). See the video here.

Luca kävi Ruotsissa asti ryhmänäyttelyssä 22.1. ja olikin PU2, jolla irtosi vara-serti. Tuomari Jan Roger Sauge, Norja: "Hane av utmärk typ och helhet. Trevligt huvud. Bra hals, front och ben. Bra överlinje, starkt bakställ. Rör sig med bra steg. Härlig päls"  Vapaa suomennos: Erinomaista tyyppiä ja kokonaisuutta oleva uros. Mukava pää. Hyvä kaula, etuosa ja luusto. Hyvä ylälinja, vahvat takakulmaukset. Liikkuu hyvällä askeleella. Ihana turkki.

Matkakaverinsa Sara oli VSP ja valioitui: onnea Niinalle Höpöhännän kenneliin. Tuomari oli pitänyt tiukkaa linjaa, ja vain kaksi urosta oli saanut SA:n. Kaikkiaan koiria oli näyttelyyn ilmoitettu 36.

Nelli kävi mölliagilityssä, ja teki puhtaan radan ja toiseksi nopeimman ajan. Nelli, Kamu ja Hulda-mamma osallistuivat Savon Nuuskujen tokovalmennusviikonloppuun (lisää kuvia löytyy kuvagalleriasta).

Kuvassa vas. Hulda, sitten Nelli ja sit Kamu.

Kiitos Tuijalle hyvistä vinkeistä jälleen kerran! Tunnari levisi käsiin, mutta onnistuimme tekemään palasina onnistuneen ohjatun noudon. Ei kai sillä ole väliä missä järjestyksessä asiat opitaan, kunhan ne opitaan ;).

Hertta teki näyttelyuransa tähän asti hienoimman tuloksen eilen Lohjalla. Hans Lehtinen arvosteli näin: " Erittäin hyvä tasapaino, kaunis kokonaisuus, viehättävä pää ja ilme, hyvä runko, seisoo hyvin raajoillaan, hieman litteät käpälät, hyvät sivuliikkeet." ERI, SA; NUK1, VARA-SERT. Sertin vei Hertan Soma -serkku, onnea ;).

Hertta ja ruusukkeet.

Rian ja Nellin kuvaustulokset ovat nyt jalostustietojärjestelmässä. Molemmilla on lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Jippii!

Nyt pennuista 5 on silmätarkastettu terveiksi (yhdellä lievä distiashis). Röntgenkuvausten osalta tilanne on tämä: kaikilla on erinomaiset lonkat (A/A), 3:lla parhaat mahdolliset kyynärät 0/0, yhdellä 1/1 ja yhdellä 2/2 kyynärät. Tuosta kyynärasiasta olen jutellut monen kasvattajan ja harrastajan kanssa, summa summarum: joskus vain yhdistelmistä pulpahtelee kummallisuuksia, ja tuo nyt oli sellainen. Onneksi viat ovat lieviä, ja on erittäin todennäköistä, etteivät ne vaikuta koirien elämänlaatuun.

Kasvattajana minua kiinnostaa eniten koirien terveys ja luonne, sitten käyttötulokset ja vasta viimeisenä näyttelytulokset. Olen sitä mieltä, että jalostukseen pitäisi käyttää terveitä koiria, joilla on todistetusti hyvä luonne ja käyttöominaisuuksia. Pelkkä näyttelymenestys ei mielestäni kerro koiran ominaisuuksista mitään muuta kuin sen, että se osaa seisoa ja juosta ja että se näyttää ulkoisesti hyvältä. (Huolimatta siitä, että lomakkeessa on se pieni ruudukko, jossa arvioidaan luonnetta. Jos koira ei säiky, riehu tai karkaa kehästä, niin se rutiininomaisesti ruksataan.)

MUTTA jokatapauksessa pennunostajien kannattaakin miettiä, millä kriteereillä he itse tukevat tämän hienon rodun jalostusta. (No tässä tuli nyt sitten tämän kirjoituksen kantaaottava osuus, tästä asiasta voisin mielelläni vuodattaa enemmänkin ;)...)